Kuulontutkimus selvittää kuuloherkkyyttä erikorkuisilla taajuuksilla

Mikä on kuulontutkimus?

Kuulontutkimus tutkii kuuloherkkyyttä erikorkuisilla taajuuksilla. Kuulontutkimuksissa on tarkoitus selvittää erilaisia kuulo-ongelmia, kuten ikähuonokuuloisuutta, melun aiheuttamaa kuulon alenemaa, tinnitusta, huimausta, sekä erilaisia korvasairauksia ja tulehduksia sekä niihin liittyvää kuulon alenemaa. Kuulontutkimukset tekee koulutettu kuulontutkija eli audionomi.

Kuulontutkimuksen tuloksena saadaan kuulokäyrä, eli audiogrammi, joka kertoo kuuloherkkyydentason. Kuulokäyrän perusteella audionomi tai hoitava lääkäri kertoo, että miten mahdollinen kuulonalenema vaikuttaa päivittäiseen elämään ja mitä sen suhteen on tehtävissä. Kuulontutkimusten perusteella määritellään kuulokojeen tarve ja se, että millainen kuulokoje asiakkaalle sopii. Audionomilta saa myös tietoa sekä ohjausta kuulokojeen hankinnassa.

Normaalikuuloisuuden rajana pidetään 0-20 desibelin kuulon tasoa. Jos puhekuulon kynnystaso laskee 30 desibeliin, puhutaan sosiaalisesta kuulokynnyksestä. Käytännössä tämä ilmenee siten, että joudut usein kysymään, mitä toinen sanoi tai toistamaan juuri sanomansa, koska et kuule puhetta tarkkaan.

Milloin kuulontutkimukseen kannattaa tulla?

Melun, sairauden tai muun tapahtuman aiheuttaman äkillisen kuulonaleneman jälkeen kuulontutkimus on syytä suorittaa mahdollisimman pian. Jos huomaat, että kuulosi on huonontunut hiljalleen kannattaa tutkimus tehdä kuitenkin viipymättä havainnon jälkeen. Muiden ihmisten toistuvat huomautukset huonokuuloisuudesta on myös hyvä ottaa huomioon ja harkita kuulontutkimuksia, mikäli todellakin toistuvasti joudut pyytämään toisia puhumaan kovempaa tai joudut kääntämään päätäsi kuullaksesi paremmin. Myös tinnituksen, huimauksen ja muiden korva- ja kuulo-oireiden yhteydessä on hyvä suorittaa kuulontutkimus.

Miten kuulontutkimus tehdään?

Kuulontutkimuksen alussa tehdään korvakäytävien tarkastus. Korvakäytävien tulisi olla terveet ja puhtaat, jotta vältyttäisiin turhilta negatiivisilta vaikutuksilta tutkimustuloksiin. Puhdistus voidaan suorittaa ennen kuulontutkimusta, mutta sen voi käydä tekemässä esimerkiksi terveyskeskuksessa ennen kuulontutkimusta.

Tutkimuksen ajan tutkittava istuu kuulontutkimukseen tarkoitetussa äänieristetyssä kopissa kuulokkeet korvillaan. Kuulokkeista tutkittava kuuntelee voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia ääniä ja reagoi näihin audionomin antamien ohjeiden mukaan esimerkiksi painamalla kädessään olevaa nappia aina äänen kuullessaan.

Kuulontutkimuksessa molemmat korvat tutkitaan erikseen, koska kuulonalenema tai muut kuulo-ongelmat voivat olla kummassakin korvassa erilaiset. Tutkimukset suoritetaan erilaisilla kuulontutkimusmenetelmillä, joita ovat esimerkiksi äänes audiogrammi, puheaudiogrammi, luujohtomittaus ja epämiellyttävyyskynnys.

Äänesaudiometria

Äänesaudiometria on yleisin tapa mitata kuulokynnystä. Kynnystaso selvitetään psykoakustisesti noin 1 – 2 sekunnin kestoisilla äänillä, jotka tutkittava kuule kuulokkeiden kautta ilmajohteisesti. Tavallisimmin kuulokynnys mitataan 125 – 8000 Hz taajuuksien välillä oktaavin tai puolen oktaavin välein. Mittaus aloitetaan 1000 Hz:n taajuudella, jonka jälkeen edetään korkeampiin taajuuksiin ja palataan sitten 1000 Hz:n taajuudelle. Tämän jälkeen tutkitaan matalammat taajuudet. Tutkittavan havaitsema hiljaisin ääni kirjataan taajuuksittain audiogrammiin.

Puheaudiometria

Puheen kuulokynnys mitataan puheaudiometrialla. Puhekynnys on puheäänen taso, jolla tutkittava tunnistaa noin puolet kuulemastaan testisanastosta. Yleensä puhekynnys on samalla tasolla, kuin äänesaudiometriassa mitattujen 500, 1000 ja 2000 Hz:n kuulokynnys. Puheen kuulokynnystä mitataan hiljaisuudessa, mutta sitä voidaan vaikeuttaa taustahälyllä. Puheen kuulokynnyksen muodostumiseen vaikuttaa mittauksessa käytettävä sanasto ja vastaustapa.

Luujohtomittaus

Kuulokynnys voidaan selvittää myös luujohteisesti, jolloin ääni johdetaan kallonpinnalta suoraan sisäkorvaan. Muutoin luujohtomittaus toimii samalla tavalla kuin ilmajohteinen mittaus. Luujohtomittauksessa tuotetaan peiteääntä vastakkaiseen korvaan, jotta ääni ei kulkeutuisi siihen kudoksia ja kallon luita pitkin. Luujohtomittauksella selvitetään mahdollista välikorvan toimintahäiriötä, jolloin luu- ja ilmajohteisesti mitatuissa kuulokynnyksissä on selvä ero.

Korkeataajuus audiometria

Korkeataajuus audiometriassa tutkitaan kuulokynnystä 8000 – 20000 Hz taajuuksien välillä, kun äänesaudiometriassa keskitytään taajuuksille 125 – 8000 Hz välillä. Tutkimus suoritetaan muuten samalla tavalla kuin äänesaudiometria. Tutkimus antaa tarkemman ja laajemman kuvan kuulosta silloin, kun kuulon kanssa on ongelmia, vaikka äänesaudiometrian mukaan kuulo olisi normaali. Eteenkin tinnituksen yhteydessä korkeiden taajuuksien kuulokynnys on syytä selvittää.

Epämiellyttävyyskynnys

Epämiellyttävyyskynnysmittauksessa selvitetään, millä äänenpainetasolla kuuloaistimus koetaan epämiellyttävänä. Tällä selvitetään ääniyliherkkyyttä, eli hyperakusiaa ja sen vakavuutta. Tietoa käytetään myös kuulokojeen ohjelmoinnissa ja säätämisessä.

Miten kuulontutkimukseen pääsee?

Voit varata ajan kuulontutkimukseen milloin vain myös ilman lähetettä. Tutkimuksiin pääset yleensä hyvinkin nopeasti.

Kela-korvauksen saamiseksi sinulla tulee olla tutkimukseen tullessa mukana alkuperäinen sv3-lomake, eli tutkimus- ja hoitomääräys lääkärin allekirjoituksella sekä voimassa oleva kela-kortti.

Todetun ammattitaudin, tapaturman tai sotavamman ollessa kyseessä, kustantaa vakuutusyhtiö, tapaturmavirasto tai valtiokonttori kuulokojeen, siihen liittyvät tutkimukset ja tarvittavat apuvälineet.
Käytämme CE merkittyä ja hyväksyttyä mittauslaitteistoa. Katso sertifikaatti tästä

Yhteistyössä Natus Medical Incorporated