Ravinto ja liikunta

Ravinto

Kaikkien olisi hyvä syödä terveellisesti. Tinnituspotilaan olisi kuitenkin hyvä miettiä tarkemmin ruokavaliotaan tai yleensä ruokailutottumuksiaan ja välttää erityisesti verenpainetta tai muuten elimistöä kuormittavaa ravintoa.

Ravinnon mukana tulevat ongelmatekijät eivät välttämättä vaikuta suoraan tinnitukseen, mutta niiden mahdollinen negatiivinen vaikutus elimistöön voi esimerkiksi lisääntyneen stressihormonin, eli kortisolin tai kohonneen verenpaineen kautta pahentaa tinnituskokemusta. Lisääntynyt biosähköinen toiminta kuuloradalla voi tuntua voimistuneena tinnitusaistimuksena ja stressireaktion lisääntyminen voi lisätä tinnituksen häiritsevyyttä.

Ravinnolla voi kuitenkin olla myös suora vaikutus tinnitukseen. Esimerkiksi liika tai liian vähäinen suola ja vähäinenkin alkoholi voi vaikuttaa sisäkorvan aineenvaihduntaan ja näin ollen tuoda tinnituskokemukseen mukaan myös muuttuneita tunneaistimuksia, kuten tukkoisuutta. Muuten epäterveelliset ruokailutottumukset, jotka sisältävät paljon enemmän sokeria ja rasvaa kuin on tarpeen, ovat elimistölle taakka ja voivat hiljalleen aiheuttaa erilaisia vaivoja ja sairauksia. Ja kun elimistö voi huonosti, saattaa se lisätä stressireaktiota tai muilla tavoin vaikuttaa mielialaan ja sitä kautta pahentaa tinnituskokemusta. Mitään yksiselitteisesti tinnitukseen sopivaa ruokavaliota ei ole. Ravinnolla on jokaiseen muutenkin yksilöllinen vaikutus, joten ravinnon suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat myös yksilöllisiä. Kokeilemalla ja vaikutuksia tarkkailemalla löytää helpoimmin ne ravintoaineet, joilla on selkeä vaikutus tinnitukseen. Yleisellä tasolla terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on turvallisin. Eniten tulisi kiinnittää huomiota suolan, sokerin ja alkoholin määriin. Ylipainoa tulisi kuitenkin välttää ravinnon lähteistä huolimatta ja huolehtia kulutuksen mukaisesta energian saannista. Myös antioksidanttien ja b-vitamiinien riittävä saanti tulisi taata mieluiten ravinnosta, mutta tarvittaessa lisäravinteista.

Liikunta

Riittävä liikunta on tärkeää, vaikka ei tinnituksesta kärsisikään. Monipuolinen liikunta, jossa huolehditaan sekä lihaksiston, nivelten ja tukirangan kunnosta että kestävyydestä, on monin tavoin hyväksi kehon ja mielen hyvinvoinnille. Lihaksiston, nivelten ja tukirangan hyvä kunto ehkäisee lihaskipuja, jännitystiloja ja kireyttä sekä tehostaa aineenvaihduntaa. Näiden lisäksi kovatehoinen liikunta saa aikaan endorfiinin, eli mielihyvähormonin vapautumiseen elimistössä, jolla on mielialaan ja henkiseen jaksamiseen positiivinen vaikutus.

Liikunta ei välttämättä suoraan vaikuta tinnitukseen. Lihaskireydet ja tulehdukset lihaksistossa ja nivelissä lisäävät kuitenkin kehon biosähköistä toimintaa, mikä puolestaan saattaa johtaa biosähköisen toiminnan lisääntymiseen kuuloradalla ja voimistaa tinnitusaistimusta. Erityisesti niskan ja hartioiden alueella ilmenevä kipu ja jännitystilat oireilevat usein myös voimistuneena tinnituksena. Sen vuoksi olisi erityisen tärkeää vahvistaa niskan ja hartioiden lihaksistoa, jotta ne kestävät enemmän ja palautuvat paremmin esimerkiksi huonosta työasennosta johtuvasta rasituksesta. Mitään kehon lihasta ei kuitenkaan kannata jättää huomiotta, koska heikko lihas, joka joutuu rasitukseen, vetää usein mukaan muita lihaksia sellaiseen tehtävään, joihin niitä ei ole tarkoitettu. Tästä voi syntyä ketjureaktio, joka johtaa vaikkapa hartioiden kipeytymiseen, vaikka syy on jossain ihan muualla. Kipeytyneet ja jännittyneet hartialihakset voivat puolestaan voimistaa tinnitusaistimusta.

Liikunnan vaikutukset eivät kuitenkaan jää vain fyysiseen hyvinvointiin, vaan liikunta vaikuttaa monin tavoin myös mielialaan. Endorfiinilla on erityisesti positiivinen vaikutus mielialaan. Se vähentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja vastaavasti lisää parasympaattisen hermoston aktiivisuutta. Näin liikunta voi vähentää negatiivista tinnituskokemusta vähentämällä stressireaktiota.